Toistuvista COVID-19-epidemioista, heikosta maailmantalouden elpymisestä ja kiristyneistä geopoliittisista konflikteista huolimatta Kiinan ja EU:n välinen tuonti- ja vientikauppa kasvoi edelleen päinvastaisesti. Tulliviraston äskettäin julkaisemien tietojen mukaan EU oli Kiinan toiseksi suurin kauppakumppani kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Kiinan ja EU:n välisen kaupan kokonaisarvo oli 3,75 biljoonaa yuania, mikä on 9,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja vastaa 13,7 % Kiinan ulkomaankaupan kokonaisarvosta. Eurostatin tiedot osoittavat, että vuoden ensimmäisellä puoliskolla 27 EU-maan kauppa Kiinan kanssa oli 413,9 miljardia euroa, mikä on 28,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä EU:n vienti Kiinaan oli 112,2 miljardia euroa, mikä on 0,4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja tuonti Kiinasta oli 301,7 miljardia euroa, mikä on 43,3 % enemmän.
Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan tämä tietoaineisto vahvistaa Kiinan ja EU:n talouden ja kaupan vahvan täydentävyyden ja potentiaalin. Riippumatta siitä, miten kansainvälinen tilanne muuttuu, osapuolten taloudelliset ja kaupalliset edut ovat edelleen läheisesti sidoksissa toisiinsa. Kiinan ja EU:n tulisi parantaa keskinäistä luottamusta ja viestintää kaikilla tasoilla sekä lisätä "vakauttajia" kahdenvälisten ja jopa globaalien toimitusketjujen turvallisuuteen. Kahdenvälisen kaupan odotetaan kasvavan koko vuoden ajan.
Tämän vuoden alusta lähtien Kiinan ja EU:n välinen taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö on osoittanut vahvaa joustavuutta ja elinvoimaa. ”EU:n riippuvuus Kiinan tuonnista on kasvanut vuoden ensimmäisellä puoliskolla”, analysoi Cai Tongjuan, Kiinan Renmin-yliopiston Chongyang-instituutin tutkija ja makrotaloudellisen tutkimusosaston varajohtaja, haastattelussa International Business Daily -lehden toimittajan kanssa. Tärkein syy tähän on EU:n konflikti Venäjällä ja Ukrainassa sekä pakotteiden vaikutus Venäjään. Alhaisemman teollisuustuotannon toiminta-aste on laskenut ja siitä on tullut riippuvaisempi tuonnista. Kiina puolestaan on kestänyt epidemian koettelemukset, ja kotimainen teollisuusketju ja toimitusketju ovat suhteellisen valmiita ja toimivat normaalisti. Lisäksi Kiina-Eurooppa-tavarajuna on myös paikannut epidemian helposti vaikuttamia meri- ja lentoliikenteen aukkoja, varmistanut keskeytymättömän liikenteen Kiinan ja Euroopan välillä sekä antanut suuren panoksen Kiinan ja Euroopan väliseen kauppayhteistyöhön.
Mikrotasolla eurooppalaiset yritykset, kuten BMW, Audi ja Airbus, jatkoivat liiketoimintansa laajentamista Kiinassa tänä vuonna. Eurooppalaisten yritysten kehityssuunnitelmia Kiinassa koskeva kyselytutkimus osoittaa, että 19 % eurooppalaisista yrityksistä Kiinassa ilmoitti laajentaneensa nykyisten tuotantotoimintojensa laajuutta ja 65 % sanoi säilyttäneensä tuotantotoimintojensa laajuuden. Alan mielestä tämä heijastaa eurooppalaisten yritysten vahvaa luottamusta investointeihin Kiinaan, Kiinan talouskehityksen kestävyyttä ja vahvoja kotimarkkinoita, jotka ovat edelleen houkuttelevia eurooppalaisille monikansallisille yrityksille.
On syytä huomata, että Euroopan keskuspankin viimeaikainen koronnosto ja euroon kohdistuva alaspäin suuntautuva paine voivat vaikuttaa moninkertaisesti Kiinan ja EU:n väliseen tuontiin ja vientiin. ”Euron heikkenemisen vaikutus Kiinan ja Euroopan väliseen kauppaan on jo näkynyt heinä- ja elokuussa, ja Kiinan ja Euroopan kaupan kasvuvauhti näiden kahden kuukauden aikana on hidastunut vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna.” Cai Tongjuan ennustaa, että jos euro jatkaa heikkenemistään, se tekee ”Made in China” -tuotteista suhteellisen kalliita. Sillä on vaikutusta Kiinan vientitilauksiin EU:hun vuoden viimeisellä neljänneksellä. Samalla euron heikkeneminen tekee ”Made in Europe” -tuotteista suhteellisen halpoja, mikä auttaa lisäämään Kiinan tuontia EU:sta, pienentämään EU:n kauppavajetta Kiinan kanssa ja edistämään Kiinan ja EU:n välisen kaupan tasapainottumista. Tulevaisuudessa Kiinan ja EU:n yleinen suuntaus on edelleen vahvistaa taloudellista ja kaupallista yhteistyötä.
Julkaisun aika: 16.9.2022